Kategoriat
Amazon corona ecommerce PK-yritykset

#PrimeDay

Taloustieteilijä Robert Reich twiittasi hashtagillä #PrimeDay viime viikolla, että Jeff Bezos voisi jakaa jokaiselle Amazonin työntekijälle $105 000 ja olla silti yhtä rikas kuin ennen pandemiaa. Sen sijaan jo 19 000 heistä lienee saanut koronatartunnan työpaikallaan. 

Amazon ja korona vauhdittavat verkkokauppaan siirtymistä Suomessakin. Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa, että Amazon on avaamassa uusimman lajittelukeskuksensa Tukholman liepeille Eskilstunaan ja että ruotsinkielistä verkkokauppaa kokeillaan jo. Amazon ei ole julkaissut päivämääriä, mutta on odotettavissa, että Ruotsin verkkokauppa aukeaa lähiaikoina ja muut Pohjoismaat seuraavat perässä jollain viiveellä. Nyt on suomalaisillekin yrityksille hyvä hetki tutustua Amazoniin sekä uhkana että mahdollisuutena.

Amazon Prime on kuukausimaksullinen kanta-asiakasohjelma, johon sisältyy ilmainen kotiinkuljetus monille tuotteille ja paljon muita etuja. Prime Day on vuotuinen Stockmannin Hulluja Päiviä vastaava myyntitapahtuma, jolloin on tarjolla paljon alennettuja hintoja. Prime-ohjelma on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi sitouttaa asiakkaat Amazonin verkkokauppaan. 

Kun Amazonista saa jo melkein kaikkea, moni asiakas ei edes harkitse ostavansa muualta. Amazonin hakukonemainonta haastaa jo Googlen joillakin markkinoilla, koska verkko-ostoksia harkitsevat asiakkaat menevät suoraan Amazonin hakukoneeseen Googlen sijaan. Yhdysvalloissa Amazon hallitsee jopa 44% kaikesta verkkokaupasta. Euroopassa mm. Saksassa ja Englannissa ollaan 30% liepeillä. Vastaaviin lukuihin voidaan päätyä Pohjoismaissakin.

Amazon ei erittele Prime Day myyntiään tarkasti. Sen sijaan se kertoo numeroita, jotka tukevat sen strategiaa. Tällä kertaa Amazon raportoi, että kolmansien osapuolten eli suurimmaksi osaksi pienten ja keskisuurten yritysten myynti kasvoi 60% vuoden takaisesta, ylittäen parissa päivässä $3,5 miljardia. Kasvu oli suurempaa kuin Amazonin oman myynnin kasvu verkkokaupassaan. Vuonna 2018 kolmansien osapuolten myynnin osuus fyysisten tuotteiden myynnistä Amazonin verkkokaupoissa oli jo 58%.

Analyytikkoyhtiöt pyrkivät arvioimaan Amazonin myynnin jakautumista käyttäen kuluttajapaneeleja, joiden jäsenet raportoivat ostoksistaan. Yksi tällainen analyytikkoyhtiö on Numerator, joka arvioi myyntiä 17 000 jäsenisen paneelinsa perusteella. Keskimääräinen paneelin jäsenen Prime Day tilauksen hinta oli $44,21. Yli puolet näistä ostajista teki enemmän kuin kaksi tilausta näiden kahden päivän aikana kuluttaen keskimäärin $110,02. Keskimääräinen ostaja oli kaupungin ulkopuolella asuva hyvin toimeentuleva a 35-44 vuotias nainen. 62% Prime Day ostajista ei ostanut näiden päivien aikana mitään muista verkkokaupoista. 72% ei edes tarkistanut muiden verkkokauppojen hintoja.

Amazonin liiketoimintamallissa on aina painottunut vapaan kassavirran kasvattaminen absoluuttisten voittojen kustannuksella. Painamalla marginaalit alas, tehdään kilpailijoiden olo vaikeaksi ja kasvatetaan omaa myyntiä. Kassassa aina oleva raha on tavallaan ilmaista lainaa Amazonin asiakkailta, jota se käyttää investointeihin, jotka tähtäävät myynnin jatkuvaan kasvattamiseen. Viime vuosina myynnin kasvussa on painotettu palveluja. Amazonin kruununjalokivi on Amazon Web Services, eli sen pilvipalvelu, jota myös suuri osa kilpailevista verkkokaupoista käyttää. Amazon perii sen avulla veroa niiltäkin. Amazonin oman verkkokaupan sisällä puolestaan pyritään kasvattamaan kolmansien osapuolten eli alussa mainittujen PK-yritysten myyntiä. Amazon perii näiltä erilaisia palvelumaksuja mm. logistiikasta ja mainonnasta. Viime vuosina erityisesti mainonnan osuus on kasvanut ja Amazonista on tullut myös Googlen hakukonemainonnan kilpailija.

Kokeilin itse Amazonia jakelukanavana edellisessä startup-yrityksessäni. Lataa ilmainen PDF, jos olet kiinnostunut kokemuksistani mm. toteutuneen myynnin kasvun ja palvelumaksujen suhteen.

Kategoriat
Uncategorized

Terve maailma!

Yllä oleva kuva on vastikään Applied Data Science with Python kurssilla tehty itsenäinen tutkimus, jossa vertaisin maiden suoritusta YK:n 2018 onnellisuusraportissa ja saman vuoden kestävän kehityksen indexissä.  Korrelaatio on selvä, vaikka tilastot eivät syy-seuraussuhdetta kerrokaan.

Suomi on onnellisuustilaston kärkimaa, joten korkeimmalla oleva sininen piste oikeassa yläkulmassa –  jossa kaikki maat ovat Länsi-Euroopasta.  Vasemmassa alakulmassa taas on paljon eteläisen Afrikan maita. Ehkä graafi kertoo kuitenkin jotain ainakin hyvän hallinnon ja väestön onnellisuuden suhteesta. Vaikka Lansi-Euroopan mallia ei voi suoraan monistaa muuhun maailmaan, siinä on varmasti paljon hyvää, josta voi ottaa opiksi.